✝ Vaniman Husaari

05.05.2017 - Estevalmennus, valmentajana Erkki Tuonoja, alla lisäksi ratsastajan kommentit (molemmat kirjoittanut omistaja)
Tämän päivän valmennukseen oli valittu sisaruspari Liljaana ja Husaari, sekä näiden kahden kaveriksi tammat Minni ja Sini. Kaikkien ollessa vähintään metrin rataesteitä hyppääviä hevosia, pääsimme loppuvalmennuksesta hyppyyttämään niitä kunnon kokoisella radalla, johon kuului kahdeksan estettä, joista yksi oli kaksoissarja kahden askeleen välillä. Tätä ennen teimme itsenäisten verryttelyjen jälkeen töitä in-and-out -jumppasarjalla sekä kahdella yksittäisellä esteellä – okseri ja pysty – joista jälkimmäistä edelsi melko lyhyt tie. Osalle ratsukoista osoittautuikin ongelmalliseksi hidastaa tahtia ensin vauhtia vaatineen okserin jälkeen ja saada hevonen kääntymään rauhallisesti tarkkuutta vaativalle pystylle, mutta rataa hypätessä harjoittelumme näytti tuottaneen tulosta. Valmentajana olin kokonaisuudessaan tyytyväinen ratsukoiden suorituksiin, ja tästä on hyvä jatkaa töitä tulevaisuudessa.

Elisan kommentti valmennuksesta: Husaari oli alkuvalmennuksesta vähän tahmean tuntuinen, mutta virkistyi kyllä viimeistään kun harjoittelimme innareita. Niissä ori olikin hyvin skarppina, eivätkä ne tuottaneet meille minkäänlaista ongelmaa. Meiltä sujui myös toinen verryttelytehtävä, eli okserin ja pystyn yhdistelmä, melko mukavasti. Pudotimme okserin pariin kertaan oman pienen virheeni takia, joissa jäin nyppimään orin suuta ennen estettä, jonka vuoksi Husaari pudotti vauhtiaan liikaa eikä pystynyt hyppäämään hyvästä paikasta. Erkin annettua tästä kommenttia sain oman ratsastukseni sujumaan, jolloin myös Husaarin suoritus parani huomattavasti. Rataharjoituksessa meillä oli jo huippukivaa! Husaari meni esteeltä esteelle todella varmasti, ja sain itse lähinnä nauttia tasaisesta kyydistä. Kaiken kaikkiaan olin erittäin tyytyväinen omaan ja hevosen suoritukseen.

10.05.2017 - Jos keskelle Pohjois-Savon synkkiä metsiä pystytetään uusi ruokapaikka, on se jonkinmoinen spektaakkeli – tällä kertaa lähestulkoon meidän naapuriimme (n. 5 kilometrin päähän) perustettiin pikaruokalaksi leimautunut kuppila. Naureskelimme Mikon kanssa että he voisivat ottaa meidän Nugetin keulakuvakseen, niin saisivat kerralla koko kulmakunnan puolelleen, onhan tamma menestynyt kilparatsu hyvin paljon hevostoimintaa harjoittavalla paikkakunnalla.

Vaikkei sponsorisopimusta kuulunutkaan, päätimme kuitenkin lähteä katsastamaan uuden paikan, ja vaihdoimme alkuperäisen autokyydin kirjaimellisiin hevosvoimiin, kun päätimme toteuttaa parin hevosen liikutuksen samalla kun haemme muulle talliporukalle ruokaa. Olisi ollut oikeusmurha jättää Nugetti reissusta, ja tamman kaveriksi otimme Liljaanan (Elisa ratsailla) sekä oripoika Husaarin (Mikko kärryillä). Kärryt olivat mukana lähinnä ruokien kuljetusta varten, mutta Husaarikin sai samalla vaihtelua ratsunvirkaansa, joka tietty oli hyvä asia orin mielenterveydenkin kannalta.

Itse matka sujui todella mukavasti – alkumatkasta kuljimme leveällä metsäpolulla rinnakkain, ja loppumatkan pienen asfalttipätkän menimme Elisan ja Liljaanan johdolla, minun seuratessa Nugetilla ja Mikon pitäessä perää Husaarin kanssa. Liljaana toimi tapansa mukaan todella nätisti keulassa, ja Husaari käyttäytyi herrasmiehen lailla tammaseurasta huolimatta. Nugetti oli hieman säpsyllä tuulella ja otti muutamia steppiaskelia päästyämme lähemmäs keskustaa, mutta pysyi kuitenkin ongelmitta käsissä löysemmälläkin ohjalla. Pieni kulkueemme sai aikamoisen määrän katseita, ja kuppilan henkilökunta naurahtikin nähtyään hevospitoisen asiakaskuntansa odotellessa ruokia pihalla. Tammat saivat heiltä maisteltavaksi päärynämehujäätä – joka upposikin parempiin suihin nopeasti – mutta Husaari ei moiseen suostunut koskemaankaan. Kotimatka sujui yhtä rauhallisissa merkeissä kuin tulomatkakin, ja tallille päästyämme hevoset saivat lounastaa päiväheiniensä parissa tallihenkilökunnan mässäillessä pikaruoan parissa.

10.05.2017 - Lähdemme piakkoin Husaarin kanssa koittamaan onneamme laatuarvostelujen parissa – orin jälkeläiset ovat menestyneet kisoissa jo sen verran hyvin, että ainakin siltä saralta pitäisi olla pisteet kunnossa. Ori itse on toki kisannut menestyksellä kaikissa kolmessa lajissaan, saavuttaen jokaisesta tarvittavan pistemäärän täysiin pisteisiin siitäkin osiosta. Poikkeuksellisesti lähden Husaarin kanssa laatuarvosteluun ennen sen vanhempien viemistä, sillä ori on emänsä ensimmäinen ja tällä hetkellä ainoa jälkeläinen, ja orin isälle Heroiitille taas toivon vanhemmilta täysiä pisteitä sukuosuuteen, joten näiden syiden takia Husaari pääseekin hakemaan kunniaa tallille ennen aikojaan! En olisi kasvattajana kieltämättä voinut parempaa kasvattia toivoa, kun suunnittelin Heron ja Neteerin yhdistelmää – ori on täyttänyt kaikki toivomukseni kisaratsuna olemisen suhteen, ja sen luonne on todellakin tehnyt siitä oikean kultakimpaleen.