• etusivu
• orit
• tammat
• kasvatus

Rakenne- ja pääkuva © Anniina N., muut © VRL-06066

Luonnekuvaus

Haavehurmio kuulostaa varsin viattomalta ja leppoisalta tapaukselta nimensä puolesta, ja yllättäen ori täyttää nimensä vaatimukset suurimmalta osalta. Huuraa ei voi varsinaisesti tituleerata helpoksi hevoseksi – lasten käsiteltäväksi sitä ei parane laskea – mutta ori pysyy jämäkän käsittelijän hyppysissä mallikelpoisena kansalaisena. Esimerkiksi taluttaessa se saattaa välillä testata ihmisen kärsivällisyyttä heittämällä väliin muutaman ”onks hei pakko” –hypähtelyn, mutta lopettaa heti tiukan komennon kuullessaan. Kovan orinrotkaleen ulkokuoren sisältä löytyy pehmeä nallekarhu, joka rakastaa huomiota missä muodossa tahansa.

Hoidettaessa Huura seisoo kiltisti paikallaan, jos se on sidottu käytävälle molemmilta puolilta. Puomilla tai muuten yhdellä narulla kiinnitettynä sillä on tapana pyöriä paikallaan, vaikka hoitaja siitä orille huomauttaisikin – se pysähtyy hetkeksi, mutta jatkaa jo pian balettiharjoituksiaan. Huomionkipeyden ansiosta Huura kuitenkin rakastaa hoidettavana olemista, joten harjaaminen on oikein mukava toimenpide tämän hevosen kanssa. Kaviot nousevat ongelmitta, eikä ori yritäkään vetää niitä alas ennen aikojaan. Satulointi kannattaa jättää osaavien hoitajien käsiin, sillä Huura osaa halutessaan luimia hyvin ilkeästi ja jopa esittää näykkäisevänsä hoitajaparkaa. Ikinä ori ei ole toteuttanut aiettaan, mutta Huuran varustaminen on kuitenkin päätetty jättää aikuisten hommaksi. Suitset ori ottaa nätisti päähänsä.

Ratsuna Huura on varsin oiva menopeli, sillä osaamistasoa siltä löytyy helppo A-tason koululuokkiin ja 110cm rataesteille. Kouluradalla orin vahvuuksia ovat sen kuuliaisuus ja täsmällisyys, joiden avulla tehtävien suorittaminen ajallaan on hyvin helppoa ratsastajan tietäessä, mitä tehdä. Huuran liikkeet ovat myös seminäyttävät suomenhevoseksi, mutta niiden säätely voi olla välillä hankalaa: ennen kunnollista lämmittelyä ori muistuttaa tahdiltaan enemmän Idän Pikajunaa ja taipumiseltaan kakkosnelosen lautaa kuin säädyllistä kouluratsua. Kun Huuran kanssa saa palaset loksahtamaan paikalleen, on tuloksena upea koulusuomenhevonen, joka antaa 100 % itsestään ratsastajalle.

Esteradalla Huura vaatii edelleen osaavan ratsastajan. Haasteita herran kanssa ovat sen vaatima verryttelyaika – jonka tulee olla vielä koulurataakin huolellisempi, jotta kaarteet sujuvat – ja ajoittainen yli-innokkuus. Huura on näistä piirteistä huolimatta lahjakas estehevonen, jonka vahvuuksia ovat sen erinomainen hyppytekniikka ja varovaisuus puomien suhteen. Jälkimmäinen piirre tosin johtaa välillä kieltoihin, sillä Huura vetää mieluummin liinat kiinni ennen estettä kuin ottaa puomin alas. Ori osaa itse katsoa estepaikkoja, mutta ratsastajan on toki silti oltava tarkkana niiden suhteen.

Vaikka ori onkin osaava näissä yksittäislajeissa, on sen leipälajiksi valikoitunut monipuolinen kenttäratsastus. Syy siihen on selvä, jos sattuu näkemään orin maastoesteillä – sen olemukseen syttyy aivan uudenlainen liekki heti kun se näkee edessään olevan maastoesteen. Ratsastajan onneksi Huura muistaa myös selässään matkustavan ihmisen, ja tottelee tämän pidättäviä apuja kuten kiltin maastomopon kuuluukin. Huura on jokseenkin peloton hevonen, joten erikoiset estekoristeet tai vesiesteet eivät tuota ongelmia.

Huura on kokenut matkustaja, eikä sen lastaamisessa ole ongelmia. Matkaseurakseen se ei kuitenkaan toisia oreja siedä ja tammoille sillä on tapana hieman väläytellä charmiaan, joten leppoisa ruuna on paras vaihtoehto Huuran kaveriksi. Vieraissa paikoissa, kuten kisa-alueella, Huura tekee selväksi että Hän on tullut paikalle ja että Hän on myös paikan kuningas. Se pysyy kyllä taluttajansa hallittavissa, mutta on välinpitämättömämpi siihen kohdistuvia komentoja kohtaan. Kun ori on saatu varustettua ja kiikutettua verryttelyyn, se kuuntelee jälleen ratsastajaansa, tosin pienten välihörähdysten (ohikulkeville tammoille, kuinkas muuten) kera. Koulukoe on yleensä Huuran heikoin osa-alue kenttäratsastuksen lajeista, joten siihen valmistautumiseen kannattaa varata hyvin aikaa. Kouluosuuden jälkeen meno on yleensä nousujohteista, eli vaikka se olisi mennyt hieman alavireisesti, on este- ja maastoesteosuuksilla mahdollisuus nousta reippaastikin tulostaulukossa – riippuen täysin siitä, saako ratsastaja ratsunsa skarppaamaan täysillä.

Sukutaulu

Jälkeläiset

s. 19.01.2016, o. Uneenlaskija, e. Maahanlaskija
s. 20.04.2018, t. Vaniman Sonetti, e. Kärmeniemen Sunnuntailapsi

Kilpailukalenteri

28.10.2015 VSN - Seljasaaren Kartano - RCH
08.11.2015 NJ - Hiidenpelto - irtoSERT (pt. Jannica)
15.04.2016 NJ - Pirunportti - irtoSERT (pt. Kati)
15.04.2016 NJ - Susiraja - irtoSERT (pt. Kati)

Päiväkirja & valmennukset

Ei merkintöjä