• etusivu
• orit
• tammat
• kasvatus

Kuvat © Anniina N.

Luonnekuvaus

Anffin Nokkonen on hyvällä tavalla suloisen hölmö hevonen. Tamma on yli 160cm korkea, mutta se kuvittelee selkeästi olevansa pikkuponin kokoluokkaa, ja haluaisi päästä oikeastaan kenen tahansa ihmisen kainaloon rapsuteltavaksi. Nokkonen on ylipäänsä melko huomionkipeä yksilö, eikä se pidä yksinjäämisestä – tämä ilmenee läheisriippuvuutena varsinkin tallissa, johon tamma ei tosiaan haluaisi jäädä yksin. Ei se sentään yritä päästä ovien läpi, mutta tamma kuluttaa huomattavan määrän energiaa steppaillessaan stressaantuneena ja hirnuessaan kaverien perään. Tarhassa Nokkoselle riittää näköyhteys muihin hevosiin.

Nokkonen pitää hoidettavana olemisesta, ja on myös hoitajan kannalta mukava kumppani hoitotuokioon. Se pysyy nätisti paikallaan yhdelläkin narulla, eikä liiku enempää kuin hoitaja silti toivoo. Pitkissä hoitosessioissa tamman pää alkaa hiljalleen nuokkumaan, ja parhaimmillaan se on jopa nukahtanut hoitajan käsittelyssä: Nokkosta helpompaa hoidokkia on siis vaikea löytää. Tamma nostaa myös jalkansa kavioiden puhdistusta varten, vaikkakin nuokkuessaan sitä pitää toki ensin herätellä toimenpidettä varten. Varustaminen sujuu helposti aina suitsimisesta satulavyön kiristämiseen ja suojien laittamiseen asti, tosin viimeisessä Nokkonen saattaa joskus erehtyä nostamaan jalkaansa kavionpuhdistusta varten.

Ratsuna Nokkonen on paitsi osaava, myös yllättävän helppo ja kevyt ratsastaa. Vaikka tamma tuntuu selkäänkin isolta, se on hyvin reaktiivinen ja taipuisa tapaus – nämä piirteet yhdistettynä tamman kovaan työmoraaliin tekevät siitä erinomaisen kisakumppanin niin kouluun kuin esteillekin. Nokkonen onkin kolmen lajin monitaituri, sillä vanhemmalla iällä sen kanssa koitettiin myös kenttäratsastusta, ja tamman osoittautuessa siihenkin sopivaksi ratsuksi sen lajivalikoimaa laajennettiin kyseisellä lajilla.

Kouluradalla Nokkosen vahvuudet ovat äsken mainitut piirteet, eli reaktiivisuus ja hyvä taivutuskyky. Ne mahdollistavat täsmällisen ja rytmikkään ratsastuksen, vaikka tamma ei tosin aivan automaatti ole: se paineistuu helposti liiasta puskemisesta, joten erimielisyystilanteissa on parempi antaa ratsukon molemmille osapuolille hengähdystauko ja koittaa asiaa sen jälkeen uudestaan. Nokkosen lennokkaat liikkeet ovat myös keskitasoa paremmat, joista usein kiitetään hyvillä pisteillä koulukisoissa.

Esteillä Nokkosen reaktiivisuus tulee korostetusti esiin, sillä se ylireagoi helposti ratsastajan apuihin innostuessaan esteistä. Tamma vaatii paljon tukea ratsastajaltaan sujuvan rytmin ylläpitämiseen, muttei kuitenkaan kestä yliratsastusta. Ratsastajalla on siis täysi työ löytää kultainen keskitie näiden kahden välillä, mutta sen löytämiseen kannattaa tehdä töitä, sillä Nokkonen on erinomainen hyppääjä päästessään ”zoneen”.

Maastoesteradalla Nokkonen ottaa rataesteitä rauhallisemmin, ja sen voi antaa määrittää itse tahdin suuremmalla varmuudella – ylipaineistaminen maastossa johtaa lähes poikkeuksetta kieltoihin Nokkosen kanssa. Kun sekä ratsastaja että ratsu saavat pitää hauskaa lajin parissa, on tamma parhaimmillaan kisoissakin. Välillä tosin tamman matkaavoittava laukka saattaa aiheuttaa ihanneajan alittamisen, joten siitä huolehtiminen on lähes ainoa asia, mitä ratsastajan tulee tehdä maastoesteillä: Nokkonen kyllä hoitaa loput.

Sukutaulu

Jälkeläiset

s. 20.11.2015, t. Vaniman Neitoperhonen (KTK II), i. Ventoksen Kumelli
s. 13.01.2017, o. Vaniman Hippiäinen, i. Vaniman Husaari
s. 28.02.2017, t. Vaniman Nektariina, i. Kuuralehdon Zarineo
s. 10.06.2018, o. Vaniman Hupsutti, i. Vaniman Heroiitti

Kilpailukalenteri

06.10.2015 VSN - Seljasaaren Kartano - CH
21.04.2017 NJ - Moondance - irtoSERT (pt. Kati)
30.06.2018 VSR - Suomenhevosten rotunäyttely - II-palk.

Päiväkirja & valmennukset

01.04.2017 - Kouluvalmennus, valmentajana Riikka Alavihanta (kirjoittanut omistaja)
Olen yleensä valmentanut Vanimassa aina yhtä ratsukkoa kerrallaan, mutta aikatauluongelmien vuoksi sovimme tälle viikolle neljän ratsukon yhteisvalmennuksen. Vaikka ratsut olivat jokainen vähintään helppo A -tasolle koulutettuja, päätimme ratsastajien kanssa jättää ”temput” tämän päivän osalta kokonaan pois ja keskittyä täysin perusratsastukseen. Tämä osoittautuikin lopulta hyväksi ideaksi, sillä hieman yllättäen kaikki joukon tammaa olivat hieman villimmällä tuulella.

Aloitimme varsinaisen valmennuksen itsenäisten alkuverryttelyjen jälkeen avotaivutuksilla pitkällä sivulla, jonka alkuun tehtiin voltti ensimmäisen valotolpan kohdalle. Lyhyillä sivuilla taas oli tarkoitus ottaa hallittu pysähdys, ja peruuttaa joka toisella kerralla neljän askeleen verran. Tästä tehtävästä siirryimme suoraan laukkatehtävään, joka oli varsin yksinkertainen keskiympyrällä tehtävä harjoitus. Tarkoitus oli vain hidastaa laukan tahtia – ei siis varsinaisesti koota sitä – ja palata siitä takaisin rentoon harjoituslaukkaan. Osalle tämä osoittautui alkuun hankalaksi, sillä varsinkin korkeammalle koulutetut ratsut alkoivat mielellään tarjoamaan kokoamista, joten ratsastajat saivat olla tarkkana apujensa kanssa. Kun laukkatehtävä otti sujuakseen, siirryimme vielä tekemään alun teeman mukaisesti avotaivutuksia ravissa pääty-ympyröillä niin, että molemmilla ympyröillä oli kaksi ratsukkoa.

Nokkonen innostui kovasti alkutunnista Nugetin sählätessä omiaan, eikä meinannut millään rauhoittua koko loppuvalmennuksen aikana. Selässä istuvalla Mikolla olikin täysi työ pidellä ratsuaan aloillaan, mutta onneksi mies otti asian huumorilla ja lähinnä naureskeli tamman omaavan hieman ravikuningattaren potentiaalia. Avotaivutukset eivät sujuneet käynnissä alkuun lainkaan Nokkosen taivuttaessa pelkkää kaulaansa jatkaen runko suorana kulkemista eteenpäin, ja tätä saimmekin aikamme korjata. Laukkatehtävä sujui kuitenkin huomattavasti paremmin, sillä tamma oli ehtinyt purkaa suurimman osan energiastaan alkutunnin sähläämiseen. Lopputunnista Nokkonen alkoikin jo väsähtää eikä sen askelessa ollut enää normaalia lennokkuutta, mutta verrattuna käynnissä tehtyihin avotaivutuksiin ero oli kuin yön ja päivän välillä – saatoimme siis lopettaa tämän ratsukon kohdalla tyytyväisin mielin.